Eilen oli kamala päivä ja itkin yhteenmenoon 3 tuntia, koska mulla on asiat niin solmussa. Lapseni menee sijaisperheeseen ja mun täytyy silläaikaa saada oma elämä kondikseen.

Tänään on ollu aika kiva päivä vaikka meinasin saada frisbeen päähäni. Suhahti silmien edestä ohi melkein lampeen ja heittäjää ei näkynyt missään kunnes pensaiden takaa joku ukko hölkkäs tarkistamaan että osuiko se mua päähän mut ei onneks osunu.

Kaksviikkoa vielä ja sitten on tulevaisuus ihan auki, melko jännää ku kohta en saa mitään lapsilisiä, elareita enkä kotihoidontukea vaan oon jollain muulla rahalla varmaan virallisesti päästä pimenneenä.

Huolestuttaa aika paljon ja oon lueskellut sellasta sosiaaliportin lastensuojelun käsikirjaa. Se selvens aika paljon ja uskoisin että ymmärsin ihan oikein mitä siinä oli. Lopetin tytön vau-kirjakerhonkin. Nyt pitäisi katsoa omia laskujakin läpi ja miettiä mitä niille pitäis tehdä. Aikasemmin silppusin vaan roskiin kun tuli perinnästä mut kai tuolla mun päässä on vielä jotain järkevää. Tuntuu vaan niin kamalalta että tän ikäisenä, siis 28-v en oo saanu mitään muuta aikaseks ku lapsia ja omat asiani ihan solmuun.